Näytetään tekstit, joissa on tunniste poikaystävä. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste poikaystävä. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 19. huhtikuuta 2015

Erilaisuus on rikkaus

"Niin erilaiset yhdessä ollaan
Mut mun elämässä riittää kun oot tässä
Katsoo kai toiset ristiin ja nollaan
Se ei haittaa yhtään, tuli sulattaa jään
Niin erilaiset yhdessä ollaan"
Tuli toi Robinin Erilaiset-biisi mieleen, kun aloin kirjoittaa tätä tekstiä. Edellisessä postauksessa kerroinkin jo mun poikaystävästä ja millasta on elää kaukosuhteessa. Nyt sit haluaisin avaa mun ajatuksia siitä millaista on olla suhteessa toisen uskonnon edustajan kanssa.
 
Meidän suhteessa toi uskonto ei näy juuri ollenkaan, eikä hän ole uskovainen. Ainoa "isompi" juttu mitä arjessa näkyy on, ettei hän syö sianlihaa. Asia on mulle ihan ok, eikä mulla oo siihen mitään sanottavaa. Hän ei estä mua syömästä possua, jos haluan. Koraani kieltää muslimeilta alkoholin käytön, poikaystäväni ei juo, mutta se päätös ei liity mitenkään koraaniin.
 
Jotkut ihmiset luulee, että muslimit kontrolloi paljon tyttöystävänsä/vaimonsa tekemisiä. Varmasti sellaisia löytyy paljon, mutta ite ainakin olen iloinen siitä, että kukaan ei määräile mua, tai kerro mulle mitä saan pukea päälle. Tyyliini ei muutenkaan kuulu puoli alasti hilluminen, mut ei poikaystävälläni ole oikeutta määrätä mun vaatteita. Olemme tasa-arvoisia meidän suhteessa, meillä pätee samat säännöt, kun ihan suomalaisillakin pareilla. Saan tavata kavereitani, tehdä just niitä töitä, kun haluan ja matkustaa minne haluan. Enkä käänny muslimiksi ikinä, tai ala käyttämään huivia. Se on saletti!
 

Monet myös ihmettelee, miten pystyn luottamaan tähän mun turkkilaiseen poikaystävääni. Siihen voisi vain ihmetellä, että miksi en luottaisi? Eihän se kansallisuus merkitse mitään tässäkään tilanteessa. Yhtä hyvin voisin kysyä, miten voit luottaa suomalaiseen poikaystävääsi tai vaikka espanjalaiseen? Olen kyllä tietoinen niistä kaikista lomakohteiden pojista, jotka lirkuttelee tytöille lomaviikon ajan ja seuraavalla viikolla on jo uutta muijaa kierroksessa. Jos olisimme tavanneet lomaviikon aikana, en varmaan pystyisi luottamaan häneen 100%, mutta asuttuamme yhdessä kahtena kesänä, alkaa jo tuntee toisen niin hyvin, ettei epäilyksille ole enää aihetta.
 

On tosi ärsyttävää joutua aina ennakkoluulojen kohteeksi ja kuulla kysymyksiä, että onko poikaystäväni väkivaltainen tai kontrolloiva. Mun mielestä ihmisiä ei pitäisi leimata kansallisuuden tai taustojen perusteella. Ei missään maassa kaikki ihmiset ole samanlaisia. Joka maasta löytyy niitä ihania ihmisiä, niinkuin myös pahoja ihmisiä. Ei ole kivaa, kuinka hänet aina määritellään suoraan pahoihin ihmisiin jo ennen kuin edes on tavannut häntä.
 

Lähiaikoina on ollut paljon uutisissa ulkomaalaisten tekemät rikokset, murhat ja raiskaukset. En ala puolustelemaan noita tekijöitä millään tavalla, kaikki heistä on rangaistuksensa ansainnut ja ehkä joskus saadaan sellainen laki, jonka varjolla nämä rikoksen tekijät karkoitetaan maasta. Ei kuitenkaan edelleenkään pitäisi leimata kaikkia muslimeita murhaajiksi. Kyllähän niitä ihan tavallisia syntyperäisiä suomalaisiakin on ollut uutisissa viikoittain murhista ja vaikka mistä rötöksistä, mutta siltikään kaikkia suomalaisia miehiä ei leimata murhaajiksi.
 

Mielipiteitä on monia, ja tässä on minun mielipiteeni tästä aiheesta. En oleta, että ihmiset olisivat kanssani samaa mieltä. Toivon vain, että mielipidettäni kunnioitetaan, niinkuin minäkin kunnioitan heidän mielipiteitään :)
 

Loppuun vielä kisu kuva kevennykseksi :)
 
STAY FABULOUS!

tiistai 14. huhtikuuta 2015

Let the distance be reason to love harder


Halusin kirjoittaa tänään kaukosuhteista. Itse siis elän kaukosuhteessa poikaystäväni kanssa parasta aikaa, joten siksi aihe tuntuu erittäin läheiseltä.
 
Poikaystäväni asuu noin 3500km päässä, eli tästä voi päätellä ettei hän asu Suomessa vaan vähän kauempana. Jos Suomesta lähdetään mittaamaan se noin 3500km niin vastaan tulee monta maata sillä akselilla, mutta voin jo tähän alkuun paljastaa, että hän asuu Turkissa ja on siis turkkilainen. Monilla on paljon sanottavaa varmasti siihen, että suomalainen tyttö on parisuhteessa turkkilaisen kanssa, paljon on ennakkoluuloja ja epäilyksiä, joista olenkin jo aika paljon saanut kuulla. Täytynee kirjoittaa tästä aiheesta sit vaik ens kerralla, koska myös mulla on paljon sanottavaa aiheeseen
 
Olemme olleet yhdessä pian 2 vuotta. Tapasimme kesällä 2013 kun olin Turkissa töissä animaattorina. Siitä asti ollaankin pidetty yhtä, vaikka on niitä ylä- ja alamäkiä meidänkin suhteessa ollut. Kaikesta ollaan kuitenkin selvitty ja varmasti tullaan myös selviämään. Alkuun meillä oli hieman luottamus ongelmia, ei aina tiennyt mitä toinen teki tai kenen seurassa oli. Luottamus kuitenkin on kasvanut ja vahvistunut ajan myötä, enkä enää nykyään epäile koskaan, että hän tekisi jotain typerää tai salaisi multa asioita.
 
Kaikista kurjinta tietysti on, ettemme ole kokoajan yhdessä. Kaksi viimeistä kesää olen ollut töissä Turkissa, joten ongelma on hoitunut helposti. Tänä kesänä päätin kuitenkin, etten enää Turkkiin lähde töihin, joten tulee taas pidempiä välejä, kun emme tapaa. Viimeksi olimme yhdessä helmikuussa, kun kävimme lomalla Istanbulissa. Seuraavasta lomasta ei ole vielä tietoa, mutta varmasti jossain kesä-heinäkuun tienoilla se tulisi olemaan. Puhumme puhelimessa joka päivä, mutta huonon nettiyhdeyden takia videopuhelut eivät useasti onnistu. Lähettelemme myös toisillemme kuvia, ihan perus selfieitä, kuvia mitä on juuri syömässä tai vaikka vaan kuvia millainen sää on.
 
Olemme miettineet poikaystäväni kanssa tulevaisuutta ja nyt on suunnitteilla kesän ajan kerätä rahaa, jonka jälkeen anotaan hänelle viisumia tulla lomailemaan Suomeen. Haluan, että hän näkee kotini ja perheeni, sekä millaisessa maassa mä asun. Myöhemmin toivottavasti hän saa viisumin ja voi muuttaa Suomeen asumaan. Hän haluaisi kovasti alkaa opiskelemaan ravintola-alaa ja päästä töihin Suomessa. Uskon, että jos tarpeeksi tekee töitä ja oikeasti haluaa, hän voi nämä unelmansa toteuttaa, aion kannustaa häntä siinä aina.
 
 
En tunne itseäni yksinäiseksi tai että haaskaisin aikaani turhaan. Tiedän, että mulla on elämässäni ihminen, joka rakastaa mua enemmän kun mitään, hän on odottamisen arvoinen..
 
 Zemppiä kaikille muillekin kaukosuhteessa eläville! Jos se on aitoa, se on kaiken tän arvoista. Olis kiva lukee muidenkin kaukosuhteessa elävien blogia, eli jos sellaista kirjoitat, tai vaikka kaverisi, niin linkkaa osoite kommentteihin!
STAY FABULOUS and keep loving!